Kirjoja karkista

Karkin lisäksi ja joskus karkin kanssa yhtä aikaa ahmin kirjoja. Ainakaan Tampereen kaupunginkirjastossa ei ole niin paljon karkkiaiheisia kirjoja, että niille olisi oma luokkansa, mutta joitakin karkkiaiheisia kirjoja on silmiini sattunut. Leivontakirjoista niitä varmasti löytyisi vähän enemmän, mutta se ei oikein ole minun alaani, joten olen lukenut vain löytämiäni tietokirjoja. Karkit mainitaan myös monissa fiktiivisissä tarinoissa, mutta niihin palaan myöhemmin.

Aivan vähän aikaa sitten löysin kirjastosta vuonna 2013 ilmestyneen Antti Kuusiston teoksen Makein kirja - makean ja makeiskääreiden historiaa. Se on vähän totiseen sävyyn kirjoitettu lyhyt kirja karkeista ja ennen kaikkea karkkipapereista, joita Kuusisto on kerännyt vaikuttavan kokoelman. Lähdemerkinnät puuttuvat, joten se ei täytä historiankirjan kriteereitä. Kirja on parhaimmillaan hakuteoksena, sillä se sisältää listan (en ole varma kuinka kattavan) kaikista Suomessa koskaan olleista makeistehtaista. Minun kotikaupungissani Tampereella on historian saatossa ollut lukuisia karkkitehtaita, enkä ennen tätä kirjaa ole tiennyt niistä kuin Dammenbergin.

Suomalaisten suosikkiherkusta salmiakista on tietysti kirjoitettu kirja, jonka nimi on ytimekkäästi Salmiakki. Se on huolellisesti toimitettu, ulkoisesti tarkkaan harkittu kokonaisuus. Teksti on sujuvaa ja napakasti jäsenneltyä. Kirjoittaja Jukka Annala rönsyilee juuri sopivasti niin, että tämä teos kannattaa lukea, vaikka olisi kiinnostunut enemmän karkista yleisesti kuin salmiakista erikseen. Kirja on visuaalinen herkkupala. Palaan sen värikkäisiin, runsaisiin kuviin yhä uudestaan ja uudestaan. Ja sitten alkaa tehdä mieli salmiakkia.

Suosikkini karkkikirjoista on Mari Leppäsen Lakua! Eikä tämä ykkössija johdu pelkästään siitä, että olen itse suunnilleen riippuvainen lakusta. Kirja on loistava kirjana. Se näyttää englanninlakulta, mikä tekee siitä erityisen kutsuvan näköisen. Sisältöä selaillessakin tulee hyvä mieli. Ihania värikuvia on runsaasti. Vaikuttaa siltä, että Leppänen ei niinkään ole yritänyt koota kaikenkattavaa tietokirjaa lakusta, vaan on kirjoittanut itselleen rakkaasta, hauskasta asiasta. Ote on hyvällä tavalla henkilökohtainen: Leppänen muun muassa listaa omat suosikkilakunsa. Jäin tietysti miettimään omaa listaani, eikä se olisi ihan samanlainen kuin Leppäsen, mutta taidan jättää sen toiseen bloggaukseen.

Annala, Jukka: Salmiakki (Nemo 2001)
Kuusisto, Antti: Makein kirja - makean ja makeiskääreiden historia (Apali 2013)
Leppänen, Mari: Lakua (Nemo 2004)